tiistai 14. huhtikuuta 2009

Puhtaasti saastuttavaa energiaa

Iltalehti (tiedän, luen kyseistä uutisportaalia liikaa) kertoo europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan (kok) suivaantuneen Suomessa esitettävästä tuulivoimapropagandasta. Hienoa, kerrankin edes yksi suomalainen poliitikko päästää suustaan jotain järkevän ja oikeasti kestävän energiapolitiikan suuntaan - tai ainakin poispäin siitä toisesta suunnasta.


Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tuulivoimakiintiömme kattamiseksi riittää mainiosti yksi nimeltä mainitsematon tuulella käyvä puolue – tietysti pääministerimme lisäksi, mutta tämä on jo toinen tarina…


Kuin eilisen päivän muistan ympäristötieteen luennon, jolla professorimme piirsi taululle yksinkertaisen kakkukaavion kuvaamaan Suomen nykyistä energiantuotantoa eri energiamuotojen perusteella. Hän esitti kysymyksen, että ”miksi näin on?” Tervettä itsekehua osoittaen totean vastanneeni ensimmäisenä, että mikään diagrammissa kuvatuista energiamuodoista ei voi kattaa Suomen koko energiankulutusta, vaikkei tässä vaiheessa puhuttukaan sellaisista käsitteistä kuten ”perusvoima” ja ”säätövoima”. Kuulemma vastaukseni osui oikeaan, ja seuraavaksi jouduimme toteamaan ääneen monen nimeltä mainitsemattoman puolueen fanin painajaisen: tuulivoima ei koskaan voi täysin korvata esimerkiksi ydinvoimaa.


Sähköverkossamme kulkeva energia on siitä katala otus, ettei sitä voi kannattavasti varastoida oikein mihinkään. Tämän vuoksi sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti yhtä suuret. Luonnonoloista voimakkaasti riippuvaiset tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen osapuilleen vastaavan määrän niin kutsuttua säätövoimaa, jonka määrää voidaan nopeasti muuttaa kulutusta vastaavalle tasolle. Tästä on kirjoittanut muun muassa Poropoliisi reilut puolisen vuotta sitten.


Toimiakseen optimaalisesti tuulivoimalan on pyörittävä valmistajan sille määrittelemällä nimellisnopeusalueella: mikäli tuulen nopeus on tätä alhaisempi, voimalaa joko ei kytketä lainkaan pyörimään tai se tuottaa vain osan nimellistehostaan. Liian kovalla tuulella voimala taasen kytketään pysähdyksiin koneiston vaurioitumisen estämiseksi.


Koska tuulivoiman tuotto on täysin säätilan armoilla ja sähköntuotannon äkillinen katkeaminen olisi katastrofi yhteiskunnan toiminnan kannalta, täytyy rinnalle rakentaa säätövoimaa vastaavassa suhteessa. Tämä kyseinen energiamuoto tarkoittaa käytännössä lauhdevoimaloita (öljy, kaasu, kivihiili, turve, myös ydinvoimaa voidaan pitää eräänlaisena lauhdevoimana), koska niiden tuotantoa voidaan nopeasti säätää kulutusta vastaavaksi. Suomessa säätövoimana käytetään myös vesivoimaa, mutta laajan lisärakentamisen kannalta tämä ei ole kannattavaa, koska lähestulkoon kaikki kapasiteetti on jo käytössä. Tämän vuoksi Korhola on oikeassa väittäessään, että tuulivoiman voimakas lisärakentaminen vaatii käytännössä vastaavan määrän ”saastuttavaa” voimaa rinnalleen. Lienee sanomattakin selvää, että tuuliolosuhteiden ollessa heikot nämä (hiili)voimalat paahtavat täysillä ja hiilidioksidia pöllyää.


Tuhannen taalan kysymys onkin, mitä järkeä on rakentaa kallista ja tuottamatonta tuulivoimaa, jonka rinnalle on joka tapauksessa rakennettava vastaava määrä saastuttavaa säätövoimaa? Loppupeleissähän lasku tällaisesta tulee kuluttajan maksettavaksi, jolloin hänen on maksettava käytännössä kahden rinnakkaisen ja ajoittain jopa päällekkäisen energiantuotantojärjestelmän rakennus-, ja käyttökustannukset.


Epäilen, että kyseessä on lähinnä poliittinen kikka hyvän omantunnon ostamiseksi. Etenkin Suomen tuuliolosuhteita ajatellen on kasvavan energiankulutuksen kattamiseksi melko lailla hyödytöntä rakentaa tuulivoimaloita, jotka tuottavat energiaa muutaman kuukauden ajan vuodessa – kun samaan aikaan ”menetetty” kapasiteetti on pakko korvata tavalla tai toisella. Toki kansainvälisessä vertailussa näyttää hyvältä, jos (nimelliskapasiteetin perusteella) maan energiankulutuksesta esimerkiksi 10 % katetaan puhtaalla energiamuodolla, mutta käytännössä myllyt saavat seistä sijoillaan vaikka maailman tappiin asti odottelemassa sopivia olosuhteita ja ”tuottamassa” energiaa, joka on olemassa vain paperilla. Samaan aikaan väliin jäävä energiavaje korvataan todennäköisesti jollain toisella, ei niin puhtaalla tavalla.


Korholan mainitsemien Tanskan ja Saksan tilanne on ilmiselvä: näistä etenkin Tanska on hyvin alava ja tasainen maa, joten esimerkiksi vesivoiman käyttö ei siellä tulisi kuuloonkaan. Toki maan tuuliolosuhteet ovat aivan eri luokkaa esimerkiksi Suomeen verrattuna, mutta kaikki säätövoima on rakennettava käyttäen esimerkiksi kivihiiltä polttavia voimaloita: tätä polttoainetta voidaan kätevästi tuoda rajanaapurista Saksasta, joten houkutus lienee ilmeinen.


Suomessa tilanne ei näytä sen paremmalta, sillä mahdollisen tuulivoiman laajamittaisen lisärakentamisen vaatima säätövoiman tarve katettaisiin todennäköisesti joko öljyllä, kivihiilellä, turpeella tai puupolttoaineilla. Näistä viimeisenä mainitun tulevaisuudennäkymät eivät taloustilanteen vuoksi kovin hyviltä näytä: Suomessa suurin puupolttoaineen lähde kun on metsäteollisuus sivutuotteineen, joten näin lomautusten aikakaudella lisää ei ainakaan ole luvassa.


Olen samaa mieltä Korholan kanssa hallituksen ilmeisen sokean tuulivoimauskon kestämättömyydestä, ja kannatan hänen ajatustaan valtion tuen suuntaamiseksi tasaisesti kaikille päästöttömille tai edes vähäpäästöisille energiamuodoille. Luultavasti näin saisimme aikaan Suomen olosuhteisiin paremmin sopivia, kestäviä energiantuotantoratkaisuja.

13 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Vaikuttaa siltä, että näissä vihreissä ei välttämättä ole kovin paljon teknisen puolen asiantuntijoita.

    VastaaPoista
  2. Kiitän.

    Samoin se täälläkin päin maailmaa on jo hetken aikaa tuntunut, ts. ko. porukan päätökset perustuvat enemmän tunneasioihin kuin raakoihin, tieteellisesti todettuihin tosiasioihin.

    Tämä on sinällään hyvin valitettavaa, sillä teknologiamme nykyinen taso on (ja tulee jatkossakin olemaan) minimitekijä, joiden pohjalta energiantuotannolliset kysymykset tulisi ensisijaisesti ratkaista. Toki myös maantieteelliset seikat vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi juuri tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiseen, mutta teknologian kehitys voi korvata pienen osan tästä puutteesta.

    Olen silti edelleen sitä mieltä ettei tuulivoima ole Suomessa hyödynnettävissä kovinkaan laajasti, vaikka joku dippainssenjööri saattaisikin onnistua varustamaan myllyt lähes kitkattomilla laakereilla...

    VastaaPoista
  3. Kyllähän sähköä voisi varastoida vedyksi ja ottaa sen käyttöön polttokennoissa, mutta se on hiton kallista ja hävikkiäkin syntyy.

    Hyvä kirjoitus enivei. Odotellaan fuusiovoimaa :)
    -Puppek

    VastaaPoista
  4. Erinomaista tekstiä jälleen. Tuo on kyllä aivan totta, että tuulivoimalla jeesustelu on aivan olematonta touhua. Suomen oloissa kun ei mokoma ole juurikaan kannattavaa.

    Säätövoima on juurikin tärkeä asia, koska sillä saadaan reagoitua nopeasti energian tarpeeksi ja paras keino siihen onkin tämä lauhdevoima. Ydinvoimahan ei loppujen lopuksi ole kovinkaan saastuttavaa, koska piipusta tupruttaa vesihöyryä ja pääasiallinen jäte on säteilevä polttoainejäte ja sen kulutus ei kuitenkaan ole lähelläkään hiilen ja öljyn kulutusta puhumattakaan siitä, mitä ilmaan tupruaa. Olenkin ydinvoiman kannattaja ehdottomasti.

    Prosessinhoitajaksi valmistun tässä, että energiantuotanto on kuulunu opiskeluihin eli asiaan on tullut tutustuttua. Meinas hiukkan alkaa vituttaa, kun meillä kävi kerran joku ilmastohippi luennoimassa miten Suomen energia täytyisi tuottaa pelleteillä, tuulella ja vedellä ja hän vastustaa ehdottomasti ydinvoimaa. Kysyttiin sitten, et minkä takia, niin vastaus oli, että "Minulla on syyni siihen." Vituttaa niin perkeleesti, kun jeesustellaan ilman, että tietää yhtään mistä puhuu edes.

    VastaaPoista
  5. Kiitos paljon.

    Oikeassa olet, meinasinkin mainita että ainoa hiilidioksidipäästöjä ajatellen tehokas keino tuottaa energiaa olisi ydinvoima, ja että tämä on Suomen olosuhteissa oikeastaan hyvinkin kannattava vaihtoehto. Päätin kuitenkin jättää aiheen toiseen merkintään, koska muuten tästä olisi tullut turhan rönsyilevä.

    Yleisesti tarkasteltuna paras säätövoima olisi vesivoima, mutta se ei maantieteellisistä syistä ole täälläpäin mahdollista. Eli lauhdevoimaa on pakko tuottaa.

    Kieltämättä ei oikein vakuuttaisi tuollainen perustelu, varsinkaan silloin jos on luennoimassa aiheesta, jota nimenomaan tulisi käsitellä mahdollisimman objektiivisella tavalla.

    VastaaPoista
  6. Ei nämä ituhipit pysty mitään hommiaan perustelemaan.

    Kerrankin oli radiossa joku pimatsu vaatimassa tietulleja pääkaupunkiseudulle.

    No toimittaja kysyi mitä sanotte yksinhuoltajalle joka ajaa Espoosta Vantaalle omalla autollaan pienipalkkaiseen työhön. Miksi hänen pitäisi maksaa tietulleja 120€ kuukaudessa siitä ilosta, että saa käydä töissä ja jää aikaa perheelle. Bussilla sama matka kestää 2 tuntia suuntaansa.

    Pimatsu vaan siihen että ihmisten pitäisi suunnitella elämänsä sillälailla että pääsevät kulkemaan julkisilla.

    Toisille elämä vaan on helpompaa.

    Voisivat edes tilata omiin lattekeittimiinsä sitä ihqua tuulivoimaa. Voisi olla kaffe aika galsaa.

    VastaaPoista
  7. Niin, ja tuo on vielä Espoosta Vantaalle, eli tiukasti ruuhka-Suomessa. Tuota olisi voinut vielä helpottaa kysymällä työmatkaa pienipalkkaiseen vuorotyöhön.

    En muuten ymmärrä, miksi yksikään "ituhippi" ei tietääkseni ole aktiivisesti liputtanut kimppakyytien puolesta, vaan kaikki tuntuvat vastustavan kaikenlaista yksityisautoilua viimeiseen asti.

    [Off-topic] Olisi muuten mukavaa kuulla käytännön suunnitelma, miten ihmiset voisivat suunnitella elämänsä julkisten aikataulujen mukaan täällä harvemman asutuksen seudulla, jossa kulkee yksi bussi jouluna kaupunkiin ja toinen juhannusaatoksi takaisin pitäjälle. Ei siis tietenkään päde Kuopion kaupunkialueeseen, mutta esimerkiksi joistain ympäryskunnista (pl. Siilinjärvi) julkisten käyttö työmatkaliikenteessä alkaa olla jo aika hiljaista.

    Eikös nykyään voi tehdäkin sellaisenkin sähkösopimuksen, että maksaa käyttämästään energiastaan esimerkiksi tuulivoiman tariffin mukaisesti - ts. näin tekevä kuluttaja voi ekoelvistellä tilaavansa pelkkää tuulivoimalla tuotettua sähköä taloonsa. Ei se ole tyhmä joka pyytää...

    VastaaPoista
  8. Ihme sakkia kyl kaikki nuo ituhipit. Tämäkin joka meille esitti tämän mainion perustelunsa, niin luennoi siinä kohtaa porukalle, joista tulee työntekijöitä hänen suuresti vastustamaansa teollisuuteen. On siinä kyllä luennot aika heikolla pohjalla, jossei edes tiedä, miksi on kyseistä mieltä.

    Kertoi tyttönen sentää opiskelukaveristaan Laurista, joka lähti täältä Suomesta opintomatkalle Indonesiaan ja koska hän vastustaa lentokoneiden saastuttavuutta, meni hän junalla. Kaksi kuukautta jossain Neuvostoajan diesel-hirviössä pitkin tundraa. Rohkenen kyseenalaistaa kyseisen vehkeen päästöt verrattuna Finnairiin.

    VastaaPoista
  9. Älä säiky, mutta täräytin linkin tähän juttuun Korholan US-blogiin.

    VastaaPoista
  10. VX: ei pidä säikkyä :)

    Roope Vähä-aho: on siinä mahtaneet ainakin pienhiukkaspäästöt olla melkoisen romakat verrattuna mihin tahansa muuhun (ei-neuvostovalmisteiseen) moottoriajoneuvoon nähden.

    Yleisesti tuosta joukkoliikenteen ulottamisesta syrjäisimmällekin perähikiälle sellainen huomio, että päästöt tulisi laskea myös yksikkönä "grammaa hiilidioksidia henkilökilometriä kohden eli [g / henk * km]".
    Tällöin esimerkiksi pari-kolme uudehkoa ja pienikulutuksista henkilöautoa, kussakin kyydissä 2-4 ihmistä hakkaisi päästöissä mennen tullen 1980-luvulla käyttöönotetun bussinlouskun, johon nämä alle 20 matkustajaa istutettaisiin kerralla. Esitän tämän sillä, että usein tällaiset "maaseutulinjat" ajetaan joka vuorolla vähintään puolityhjinä ja vanhimmalla kalustolla mitä firman tallista löytyy.

    VastaaPoista
  11. Itsekin erosin Luonnonsuojeluliitosta pelkästään sen takia että he vastustavat ydinvoimaa, joka nyt vaan on turvallisn ja vähiten saastuttava energianlähde.

    VastaaPoista
  12. Minun on pitänyt kommentoida tätä jo pari kolme päivää sitten, mutta on ollut vähän kiirettä tuon uuden perheenjäsenen kanssa. :)

    Hannu Tanskanen kirjoitti samasta aiheesta joku aika sitten.

    http://ilmastohuijaus.blogspot.com/2009/04/hudson-institute-case-study-saksa.html

    VastaaPoista
  13. Tuossa linkissäsi
    (http://www.fortum.com/gallery/AboutFortum/Fortum_panostaa_tuulivoimaan_20080313.pdf)
    sanotaan:
    "Jos oletetaan yhden tuulivoimalaitoksen keskimääräiseksi käyttöajaksi vuodessa noin 2000 tuntia"

    Onko tuo 2000 käyttötuntia vuodessa tosiaan yleinenkin arvio? Onko sinulla käsillä lähteitä vastaaviin käyttötuntiarvioihin?

    VastaaPoista