Matti ja muuttuvat ajatukset

Sattuipahan päivä, jolloin lehdissä luki pääministerimme Matti Vanhasen (kepu pettää aina) avanneen suunsa maahanmuutosta ja monikultturismista. Puheen sävy tosin oli sellainen, josta Jussi Halla-aho kirjoitti vähintään osuvasti otsikolla ”Onko aprillipäivä siirretty?” – samainen ajatus kävi allekirjoittaneenkin mielessä uutisen lukutapahtuman yhteydessä.

Nyt kun suuri johtajamme ei pääse viemään kansan huomiota työstään talonsa rakennusmateriaaleihin, pitää siis ilmeisesti puhua politiikkaakin. Jotenkin vaan en jaksa uskoa pelkoa turvapaikanhakijoiden tulvasta muuksi kuin Matin (ja koko kepulaisjengin) epätoivoiseksi yritykseksi kuivattaa kenkiään, joille on kauniisti sanoen itse virtsannut jo hyvän aikaa.

Ei ole kovinkaan kauaa, kun samainen(?) Matti varoitteli kansalaisia vääristä mielipiteistä ja puolusteli maa(ha)nmuutto- ja eurooppaministeri Thorsin linjaa uuden, kaikkien aikojen vapaamielisimmän ulkomaalaislain hyväksynnästä: lähteitä väittämälleni löytyy useita [1,2,3,4,5,6]. Nyt kun poliittisessa suossa ollaan reilusti reisiä myöten ja vaalitkin ovat piakkoin tulossa, on sopivaa aloittaa poliittisen vastuun väistely ja puhua vähän kansan tahdon mukaisia. Tämä siis todennäköisesti siksi, että vaalien jälkeen puheet voi taas vaihtaa takaisin miksi sattuu yhtä nopeasti tämän muutoksen kanssa. ”Entisen” Matin parhaimpina lausahduksina voisivat olla seuraavat:

"Äänestäjillä ei saa olla sellaista illuusiota, että he voivat ilmaista ulkomaalaisvihamielisyytensä vaaleissa äänestämällä esimerkiksi perussuomalaisia" (viite)

Toisin sanoen äänestäjillä ei siis saisi olla illuusiota siitä, että he voisivat vaikuttaa kotimaansa politiikkaan esimerkiksi äänestämällä? Jospa tämä kuva lienee haihtunut pienen valaistumisen myötä: äänestäjät voivat (ainakin vielä) ilmaista tyytymättömyytensä tahtonsa vastaiseen politiikkaan vaihtamalla poliitikot. Ilmankos se lausuntojen sisältö onkin vaihtunut…

- Olen huolissani, koska monessa muussa maassa vastaava keskustelu on ryöpsähtänyt ja lähtenyt liikkeelle lumipallon tavoin. Uskon kuitenkin, että Suomessa tämä keskustelu pystytään hillitsemään. Onneksi meillä vastareaktio on ollut aika voimakas, Vanhanen totesi IS:lle (viite)

Vielä 14.1.2009 Matti oli hillitsemässä (poliittista) keskustelua maahanmuutosta ja vaatimassa, että ”puheet hallitsemattomista siirtolaisvirroista on lopetettava?”. Nyt sitten alat pelätä hallitsematonta siirtolaisvirtaa, josta ei mielestäsi saanut puhua? Miksi aikaisempia lausuntoja ei voi rehdisti korjata, vaan esitellä täysin päinvastaisia ajatuksia ”uusina”?

Voi olla, että noilla puheilla Matti ole enää vallassa ainakaan 30-vuotissyntymäpäiväni jälkeen, vaikka uho on ainakin ollut kova. Pienet sille, kuten tapana on todeta.

Vaikka uskon Matin koettavan peitellä itsensä ja puolueensa tekemiä mokia kansanvallan tutkimattomilla teillä, olen analyyttisesti samaa mieltä hänen lausunnostaan. Ei tarvita tohtorinarvoa hiukkasfysiikasta, jotta voisi ennustaa vapaan maahantulopolitiikan ja maailman ainutlaatuisimman sosiaaliturvan houkuttelevan tuhatmäärin enemmän tai vähemmän halukkaita ”pakolaisia”; käytän sitaatteja, koska Aamulehden toimittaja sotkee pakolaiset ja turvapaikanhakijat keskenään. Samanmielisyydestäni huolimatta tahtoisin kommentoida Matin lausuntoja hieman.

- Meidän turvapaikanhakijamäärämme on ehkä kolmasosa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meidän kohdalla, jotka pelkäämme kustannuksia, riski on se, että meidät löydetään yhtä laajasti, Vanhanen sanoo.

Tämä on totta. Turvapaikanhakijoidemme määrä on hyvin pientä muihin Pohjoismaihin nähden, ja tahtoisin sen sellaisena myös pysyvän. Olen jo aiemmin pohtinut asiaa, mutta totean uudelleen: liian avoimen maahanmuuttopolitiikkansa ansiosta turvapaikkojen luvattu maa Ruotsi alkaa muuttua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallimaasta ränsistyvien ghettojen, ”nuorisomellakoiden” ja palavien autojen maaksi, jossa syntyperäisellä ruotsalaisella on ainutlaatuinen mahdollisuus tuntea itsensä muukalaiseksi omassa kotimaassaan. On jopa sanottu, että maailman parasta muslimimaata kutsutaan Ruotsiksi. Suomessa tällainen yhteiskunnan muuttuminen voidaan vielä estää, muttei todellakaan Vanhasen-Thorsin linjalla.

- Ei pitäisi julkisesti sanoa, mutta jos meidät löydetään yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat, hakijoita voi olla jopa 20 000.

Oikein ja väärin. Oikein siinä mielessä, että muiden Euroopan maiden kiristäessä turvapaikkapolitiikkaansa (ja Suomen löyhentäessä sitä entisestään!) maamme takuuvarmasti ”löydetään” vuoden-parin sisällä. Väärin taasen juuri tämän takia: Poliittisten päättäjien, mukaan lukien pääministeri, ajaman maahanmuutto- ja muun politiikan asioista ja mahdollisista seuraamuksista voi sanoa julkisesti kansalle, ja pitää sanoa julkisesti. Suomessa viime aikoina harjoitettu, suljettujen ovien takana tehtävä politiikka vie kansalta mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon niin kutsutusta demokratiasta huolimatta.

- Hallituksen yleislinja on se, että pyrimme välttämään uusia velvollisuuksia kunnille. Meillä on löytynyt kohtuullisesti kuntia, jotka ovat valmiita ottamaan pakolaisia.

Kirjoitinkin jo aiemmin, miksi kovin monet kunnat ovat melkoisen nuivia ottamaan vastaan pakolaisia. Sikäli kun olen väittänyt ministeri Thorsin olevan suurimman monikulttuurihölmöilyn takana, ehdottaisin pakolaisten sijoittamista ”Rantaruotsiin” eli ruotsinkielisiin kuntiin. Ei sillä, että minulla olisi jotain ruotsin kieltä vastaan. Luin RKP:n järkytyksestä, kun Espoossa ruotsinkieliset lapsoset aiottiin siirtää samaan kouluun suomenkielisten lapsosten kanssa: kummasti puolueen ideologinen tarkoituksen mukaan eri kulttuureista olevien lasten yhdessäolo ja kielten rikkaus on tärkeää, kunhan ruotsinkieliset lapset saavat olla rauhassa omissa kouluissaan. Havaitsen ilmassa mahdollisia tekopyhyyden rakennuspalikoita.